Tällä hetkellä toimialalla on hyvä ymmärrys kaupunkiympäristön hallinnasta.Maailmalla ja Kiinalla on riittävästi kokemusta ja malleja vertailuun.Kiinan kaupunkien vesijärjestelmään kuuluvat vesilähteet, vedenotto, salaojitus, hallintojärjestelmät, luonnonvesimuodostumat ja kaupunkivesien ympäristönsuojelu.On myös selkeitä ideoita.Mutta maaseudulla tilanne on täysin muuttunut.Esimerkiksi vesilähteiden osalta on olemassa enemmän tapoja saada vettä kuin kaupungeissa.Ihmiset voivat suoraan käyttää juomavesilähteinä ympäröiviä vesilähteitä, pohjavettä tai jokiverkostojen vettä;Viemäröinnin kannalta maaseutualueet eivät ole kuin kaupunkeja, joissa on tiukat jätevedenkäsittelystandardit.Tehdas- ja putkiverkosto.Joten maaseudun vesiympäristöjärjestelmä näyttää yksinkertaiselta, mutta se sisältää loputtoman monimutkaisuuden.

Istutus, jalostus ja roskat ovat tärkeitä tekijöitä maaseudun vesien saastumisessa.

Kylän juomavesilähteet voivat saastuttaa viljelysmaan, karjan ja siipikarjan kasvatuksen, roskien tai käymälän tunkeutumisen, ja maaseudun vesiympäristöä voivat saastuttaa maaseudun kotitalousjätteet, lannoitteet ja torjunta-aineet maatalouden pistelähteistä sekä karjan antibiootit. ja siipikarjankasvatus..Siksi maaseudun ympäristökysymykset eivät rajoitu maaseutualueisiin, vaan liittyvät myös jokaiseen ja vesistön vesiympäristön hoitoon.

Ei riitä, että huomioidaan vain vesi maaseudun vesiympäristössä.Myös roskat ja sanitaatio ovat tärkeitä vesiympäristöön vaikuttavia tekijöitä.Maaseudun vesiympäristöjohtaminen on kattava ja systemaattinen hanke.Kun puhutaan vedestä, ei ole ulospääsyä.Meidän on kiinnitettävä huomiota sen kokonaisvaltaisuuteen.Ja käytännöllisyys.Esimerkiksi jätevedet ja roskat on käsiteltävä samanaikaisesti;karjan ja siipikarjan kasvatusta ja maatalouden ei-pisteperäistä saastumista olisi valvottava kattavasti;vesilähteitä ja vesihuollon laatua olisi parannettava synergistisesti;standardit ja valvonta on mukautettava paikallisiin olosuhteisiin.

Siksi meidän tulee jatkossa keskittyä käsittelyn ja hävittämisen lisäksi myös saastumisen hallintaan ja resurssien käyttöön.Meidän on tarkasteltava maaseudun vesiympäristöä kokonaisvaltaisen hoidon näkökulmasta, mukaan lukien jätteet, sanitaatio, kotieläin- ja siipikarjankasvatus, maatalous ja ei-pistelähteet.Odota, tämä on kokonaisvaltainen tapa ajatella maaseudun vesiympäristön hallintaa.Vettä, maaperää, kaasua ja kiinteää jätettä tulee käsitellä yhdessä, ja päästöjä, välikäsittelyä, muuntamista ja eri lähteitä tulisi myös valvoa usean prosessin ja usean lähteen syklissä.Lopuksi on myös välttämätöntä, että useat toimenpiteet, kuten teknologia, suunnittelu, politiikka ja hallinta, ovat tehokkaita.